Dubai ja sääntöjen muokkaaminen

Kuin tilattuna, brittipariskunta on tuomittu Dubaissa kolmeksi kuukaudeksi linnaan rannalla nussiskelusta. Mä olen kerran aiemminkin blogannut Dubaissa annetuista tuomioista, mutta silloin se meni ilmeisen väärin ja rasistisesti, tai ainakin muukalaisvihamielisesti. Yritetään nyt sitten uudestaan:

Jokaisella kulttuurilla on omat käyttäytymisnorminsa, joiden mukaan ihmisten oletetaan toimivan. Näiden normien pohjalta säädetään lakeja, asetuksia ja sääntöjä. Jos näitä sääntöjä ei halua noudattaa  ko. kulttuurin edustajien kanssa vuorovaikuttaessaan, voi vaatia kulttuuria muuttamaan normejaan. Niinpä eurooppalaisen herrarodun onkin syytä välittömästi vaatia Dubaita muuttamaan sääntönsä ja lakinsa eurooppalaisen mallin mukaiseksi, ja sallia turistien paneskella juuri siellä missä huvittaa.

Kenellä tahansa ohikulkijalla on myös oltava oikeus vaatia, että jalkapallopeli keskeytetään ja ryhdytään pelaamaan lentopalloa. Lentopalloa voidaan pelata, kunnes joku toinen paikalle hoiperrellut vaatii, että pelataankin Kimbleä tai hippaa.

Menikö, Henna, nyt paremmin?

Tags: arvot, EmPu, islam, laki, suvaitsevaisuus, torvi

Oikeita keskusteluja idealistin kanssa

Kun mä kirjoitin tätä, en osannut aavistaa mikä olisi tuleva.

Kuten usein ennenkin, todellisuus on parodiaa absurdimpaa, ja parodiahorisontti on ylittynyt jälleen. Mä yritin koko osaamisellani, mutta en saanut enää irvailtua tälle.

Käsi ylös, kuka muu “Pahan Kanin” lisäksi kuuluu johonkin fasistijärjestöön ja kutsuu asettaan perheenjäseneksi?

Hih, fasisti.

Tags: arvot, Ei näin., EmPu, islam, naiset, rasismi, suvaitsevaisuus, tasa-arvo, täti

Teen minkä lupaan

Sattuipa silmiini tutkintotodistuksen kannessa oleva Arkhimedeen vala:

Insinööri on mukana luomassa tekniikkaa, joka koituu luonnon ja ihmisen hyväksi. Insinööri on kaikissa toiminnoissaan suojelemassa kasvien, eläinten ja ihmisten elämää. Insinööri välttää epärehellisyyttä ja epäsopua, ja pyrkii kehittymään yhä taitavammaksi ongelmien ratkaisijaksi. Insinööri miettii kehityksen suuntalinjoja, ja välttää vahingollisten tavoitteiden toteutumista.

Mitä tässä nyt onkaan tullut luvatuksi? Puolivahingossa olen tehnyt useita keksintöjä, jotka ovat koituneet tai tulevat koitumaan ihmisen turmioksi. Kasvien elämää olen kyllä suojellut. Uskokaa tai älkää, mutta kasvatan menestyksellä jo toista kesää parvekekukkia. Pelargonioita ja samettiruusuja. Tästä ei pidä esittää mitään kysymyksiä, mulla ei ole vastauksia. Eläintenkin elämää olen suojellut, ja pitänyt kotonani eläintarhaa, enkä ole koskaan tappanut eläintä. Olen lahjoittanut WWF:llekin rahaa. Mutta toi epärehellisyys ja epäsopu on pahoja. Kusetan aina kun se on oman etuni mukaista. Erityisesti tilanteissa, joissa juridinen vastuu olisi ilman luikertelua minun. Lisäksi vittuilen aina ja kaikille, enkä pidä kenestäkään. Olen itse ongelma, joka muiden pitää ratkaista. Turha siis hurskastella, toimin niin kuin muutkin ihmiset, enkä niin kuin kunnon insinöörin pitäisi. Kehitysten suuntalinjatkaan eivät paljoa kiinnosta, mietin päivät pitkät millä rahalla ostaisin kiväärin päälle uutta optiikkaa.
Onko tämä vielä sovitettavissa?

Tags: arvot

Puoskareista

Tämä taas osoittaa selkeästi, että lääkärin (tai erikoislääkärin) ei tarvitse olla erityisen fiksu.

Jos tiedot biokemiasta, farmakologiasta ja toksikologiasta ovat tuota luokkaa, ettei ymmärretä miten terveen ihmisen sairaaksi tekevä aine voi muka parantaa sairaan, pitäisi lääkemääräysoikeudet viedä välittömästi pois. Ja antaa raippaa, koska silloin on vähintään luntattu tenteissä. Herra Erikoislääkäri, saanko esitellä atropiinin? Tai jonkun antibiooteista. Tai digitaliksen. Tai tuhannen perkelettä muita molekyylejä. Paracelsus hiffasi jo 1500-luvulla, että ero myrkyn ja lääkkeen välillä on annostus. Ajatus ei ole kulkeutunut vielä näemmä kaikkialle. Biokemian reaktioteiden kanssa on turha tuoda esille mitään hippipaskaa siitä, miten kivat ja mukavat asiat parantavat takuuvarmasti kun taas pahanmakuiset ja pahoinvointia joskus aiheuttavat saatanalliset kemikaalit tai molekyylit aiheuttavat pelkkää pahaa. Ilmiötä voisi ehkä kutsua punavihreäksi lääketieteeksi. Kaiken kivan on pakko toimia, eikä mikään epämiellyttävä saa olla hyödyllistä.

Teesi, että terveyttä hoidettaessa terveys kukoistaa, sairautta hoidettaessa sairaudet kukoistavat pysäyttää sekin typeryydellään.

Yksityiskohdista yliopistollisten keskussairaaloiden korvaaminen kunnanterveydenhoitajan viroilla on myös .. kekseliäs. Ei terveydenhoitajissa sinänsä mitään vikaa ole, kansalaisten elintavoissa on parannettavaa, mutta eipä ole vaikea valinta kumman haluan kun kaadun ja katkaisen käteni. Tai sairastun vaikka reumatismiin, kihtiin, tai mihin tahansa perinnölliseen tautiin.

Jos kerran kirjoittaja tituleeraa itseään kerettiläiseksi, pitäisi häntä kohdella perinteiseen tapaan.
Voin sponssata sytytysnesteen.

EDIT: Juuri saamani tiedon mukaan kirjoittajan lähteitä arvostaa mm. turkulainen psykologian professori Jyrki Korkeila, joka toteaa 13.8.08 vastineessaan mm. seuraavaa:

Mendehlson on tunnettu myös sydämen ohitusleikkauksien ja stetoskoopin vastustamisesta sekä väitteistään rokottamisen ja veden fluoraamisen vahingollisuudesta.

Myös tutkimus lakkojen positiivisesta vaikutuksesta saa kyytiä.

Nuorten lääkäreiden lakkoillessa Uudessa-Seelannissa ylilääkärit joutuivat etulinjaan, mikä johti toimintojen tehostumiseen ja potilaan hoidon parantumiseen. [..] Vuonna 1976 Los Angelesissä lakon aikana kokonaiskuolleisuus ei laskenut, vaan pysyi ennallaan, mutta elektiivisissä kirurgisissa toimenpiteissä tapahtuneiden hoitovahinkotapausten määrä väheni, kuten odottaa saattaa. Jos erikseen sovittavia leikkauksia ei tehdä, ei niihin kuollakaan.

Tags: argh, arvot, torvet

Lisää Rauha-leikkejä

Tuo rauhankasvatuksen ABC (ja kyse ei siis ole sustaa vetävän Rauha-nimisen voimanostajan dieetistä) on tehnyt muhun kyllä lähtemättömän vaikutuksen. Nyt mä ihastuin leikkiin nimeltä Timantti. Se menee näin:

Harjoituksen kulku: osallistujat jakautuvat 3-5 henkilön ryhmiin. Joka ryhmälle jaetaan ihmisoikeussopimusten artikloita sisältävät kortit. Ryhmät valitsevat korteista yhdeksän tärkeintä ja asettavat kortit timanttikuvioon:
Ylimmäksi tulee tärkein oikeus, seuraavalle riville kaksi seuraavaa, keskenään yhtä tärkeää, muttei ihan ylimmän tasoista oikeutta, kolmannelle riville kolme seuraavaksi tärkeintä jne.
Harjoituksen alussa on hyvä mainita, ettei tehtävälle ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia.
Timantin kokoamiseen varataan aikaa 15 minuuttia. Ryhmät asettavat valmiit timanttinsa kaikkien nähtäväksi ja perustelevat valintansa.
Harjoitusta purettaessa kannattaa kysyä, miltä harjoitus tuntui, oliko valitseminen vaikeaa, haastavaa, helppoa jne.
Tavoitteena on saada osallistujat huomaamaan, että ihmisoikeudet liittyvät toisiinsa ja niiden tärkeysjärjestykseen laittaminen on lähes mahdotonta.

Ihan kiva leikki, mutta ihmisoikeuksien järjestelyyn on kiinnitetty niin paljon huomiota, että hyvin olennainen näkökulma on jäänyt huomiotta. Meillä kommandopiireissä ollaankin kehitetty Timanttiin seuraava vaikeustaso. Timantti level 2 menee näin:

Harjoituksen kulku: osallistujat jakaantuvat useampaan 3 henkilön ryhmään sekä yhteen viiden hengen ryhmään. Kolmen hengen ryhmät pukeutuvat norjalaisvillapaitoihin, baskereihin ja kaulahuiveihin. Viiden hengen ryhmä pukeutuu ruskeisiin paitoihin ja rautasaappaisiin.

Joka ryhmälle jaetaan ihmisoikeussopimusten artikloita sisältävät kortit. Kolmen hengen ryhmät pipertävät kortteineen ja projisoivat omahyväisyyttä ympärilleen puhuessaan yleviä. Viiden hengen ryhmä kuitenkin hyökkää yksitellen kolmen hengen ryhmien työtiloihin, syöttää ihmisoikeuskortit ja baskerit alakynteen jääneille pipertäjille sekä halutessaan sekä käyttää näitä hyväkseen että hakkaa pahasti. Peli vihelletään poikki hetki ennen kuin uunit lämmitetään.

Harjoitusta purettaessa kannattaa kysyä, miltä ihmisoikeuskortit maistuivat ja kuinka paljon niistä oli apua, kun rautasaapas oli niskalla.

Tavoitteena on saada osallistujat huomaamaan, että ihmisoikeudet eivät ole itsestään selvä asia, ja että vahvemman oikeus menee niiden edelle.

Seuraavalla kierroksella piiperöryhmät saavat lisäpisteitä, jos liittyvät yhteen toisten piiperöryhmien kanssa ja tekevät ennaltaehkäisevän iskun rautasaapasryhmän kokoontumisalueelle.

Level kolmosessa olisi tarkoitus naamioida rautasaapasryhmä silkkihuiveihin ja jakkupukuihin. Naamioituneet ruskeapaidat sitten yrittäisivät saada muut ryhmät vaihtamaan ihmisoikeuskorttejaan kortteihin nimeltä “(kansallinen) turvallisuus”, “moniarvoisuus”, “vastuunkanto”, “elintila” tai “it’s for the children”.

Tags: arvot, EmPu

Kaksinaismoralismin kaksijakoisuus

Ovat sitten kovasti mediassa puineet Nokian Bochumin tehtaan lakkauttamista Saksassa sekä Stora Enson päätöstä lakkauttaa supisuomalainen Kemijärven sellutehdas. Erilaiset kansanliikkeet ja yksityishenkilöt ovat kehottaneet boikotoimaan em. yritysten tuotteita. Uutisoivat sitten, että tutkimukset osoittavat suomalaisten olevan suustaan kovia boikotoimaan, mutta arkielämässä käteen tarttuu helpommin Valion tehomaito, kuin lähilehmän rallatellen tuottama. Suomalaiset ovat oman johtopäätökseni mukaan siis varsin kaksinaismoralistisia.

Tästäpä intouduin taas asioita pohtimaan. Omasta mielestäni olen keskinkertaista kulutustietoisempi ja niinpä sitten kannan metallit omaan jäteastiaansa ja poltan paperiroskat kakluunissa. Jääkaappiin päätyvät kananmunista ainoastaan luomusellaiset ja eläinkokeista en tykkää ollenkaan- tuskin niiden kohteeksikaan joutuvat. Mun kulutusvalveutuneisuuteni loppuukin sitten kutakuinkin siihen, koska mulla ei ole aavistustakaan, missä mun kännykkäni on valmistettu ja vielä vähemmän osaan aavistaa, minkä sortin ja kuinka monta alihankkijaa kytkykapulani työllistää. Kannessa ei kuitenkaan lue Nokia, kuten siinä edellisessä. Siinä edellisessä luki myös, että MADE IN HUNGARY, joten ainakaan kamalan isoa rikettä en ole tehnyt, jos nykyinen mobiilifooni on syntyjään vaikka Puolasta.

Johdannosta asiaan- tai ainakin pikkuhiljaa sinnepäin. Oletetaan, että veroprosenttiani nostettaisiin, sanotaan vaikka 0,3%; tällä aikaansaataisiin se, että Stora Enso jatkaisi toimintaansa Kemijärvellä ja Nokia lisäisi tuotantoaan kotomaassa. Tämä tarkoittaisi muuten luonnollisesti sitä, että kaikkien työelämässä olevien verotusta korotettaisiin saman verran, koska niin paljon en sentään tienaa, että meikäläisen verotuksen korottamisella pelastettaisiin kaksi suuryritystä. Suostuisinko korotukseen? Pitkän ruuduntuijotuksen jälkeen lienee pakko sanoa, että en. Suostuisinko siihen, jos olisin itse Nokian työllistämä ja äitini Stora Ensolla? Äitini on jo sen verran iäkäs, että hän tuskin saisi enää uutta työpaikkaa, mutta eläkeputkeen pääseminen vielä hiukan liian pitkän matkan päässä, samoin uudelleenkouluttautuminen. No, taas pitkällinen tuijottelu ja sanon, että juu. Mua ei haittaisi niinkään Nokialta poisjoutuminen, mutta äitini takia olisin siihen valmis. Itsekästä ja kaksinaismoralistista. Vai onko?

Nooh, leikitään hiukan lisää. Naapurin sälli on joutunut päihteiden kurimukseen ja roudaa nyt selkä vääränä ja peräsuoli piukassa Subutexia Virosta. Jää pentele sitten vielä kiinni. Soittaa asianajajalleen ja käräjäoikeus katsoo, että nyt on poika kyllä jäänyt yhteiskunnan syrjäyttämäksi, tuomio annetaan ehdollisena ja sen voi suorittaa kuntoutuspaikassa, jossa vuorokausi maksaa 275 euroa. Tuomio on kestoltaan kahdeksan kuukautta. Maksanko lisää veroa, jotta naapurin Tuomo saadaan yhteisöhoitoon pohtimaan syrjäytymistään. No en taatusti. Vaan mitä, jos se onkin veljeni, jonka yhteiskunta on hylännyt ja joka tilasi internetistä kymmenen grammaa huonolaatuista amfetamiinia? Veljellä on todettu tarkkaavaisuushäiriö, joka hyvin todennäköisesti saataisiin kuriin metyylifenidaatilla (Concerta), joka on amfetamiinin johdannainen, mutta hänelle ei myönnetty lääkitystä. Velipojan ketale kun pössyttelee silloin tällöin hassuruohoa pysyäkseen paikoillaan edes neljä minuuttia. Ja nää tilanteet on sitten kirjoittajan täysin tuulesta tempaamia, eikä niillä ole mitään tekemistä realismin kanssa; internetistä nimittäin kannattaa tilata mieluummin heroiinia. Maksanko lisää veroa, jotta velipoika pääsee Concerta- hoitoon ja ehkä lopettaa sauhuttelun? Maksan. Tekeekö se musta sitten kaksinaismoralistin. Minkä takia mun aina tarvii alkaa kyselemään iteltäni näin riivatun hankalia kysymyksiä?

Pistäkääs aivopoimunne hurisemaan ja kertokaa, että mihin lisähintaan hoidetaan Kajaanista kotoisin olevan 57- vuotiaan vanhanpiian mielenterveys kuntoon? Entäs sitten taas oman kumppanin?

Tags: arvot, huumeet, media, Nokia

Arvoista

Jossain vaiheessa kasvavan yrityksen elinkaarta yritys saattaa kasvaa niin suureksi, että se voi menestyä tuottamattomista toiminnoista huolimatta, ts. sillä on varaa tehdä myös tuottamatonta työtä. Näkisin tässä selvän analogian menestyvään yhteisöön, jolla on varaa elättää myös ne, joiden panos ei mitenkään tue yhteisön menestymistä, vaan joissain tapauksissa jopa vastustaa sitä. Esimerkkinä voitaneen pitää erilaisia punaisen ja vihreän sävyjä, sekä prekaareja, jotka ovat sitten jotain ihan muuta.

Takaisin yritysmaailmaan. Tarpeeksi suuren yrityksen sisälle kehittyy kaikenlaista tavoitteen kannalta vähemmän kriittistä toimijaa ja toimintoa. Poikkeuksetta näiden toimintojen mielestä on aiheellista puuhastella mission, vision ja arvojen parissa. Elinkeinoelämän guru Adams on ansiokkaasti irvinyt näitä höpöjuttuja, joten en edes yritä pistää paremmaksi. Esitän huomiona, että jokaisen yrityksen arvot ovat eri sanoin esitettynä seuraavat:

1. hyvän tuloksen tekeminen
2. työntekijöiden arvostaminen ja hyvä ilmapiiri
3. jatkuva parantaminen
4. aloitteellisuus
5. ainakin yksi vielä pahemmin maailmojasyleilevä mitääntarkoittamaton feelgood-juttu

Harvoin, jos koskaan, näkee näitä:

1. Korruptio
2. Työntekijöiden väheksyminen ja alituinen vittuilu
3. Ympäristön turmelu
4. Nepotismi
5. Hyväperseisten harjoittelijatyttöjen puristelu pikkujouluissa

Edelläesitetyn perusteella uskon, että jossain on yritys, joka myy jumalattoman kalliilla ohjelmistoa, joka syytää noita arvovariaatioita nappia painamalla. Sen arvot voivat ehkä olla alemman listauksen mukaisia.

Aihetta sivuten esitän MBC:n arvoiksi seuraavia:

1. Kosto
2. Vastuun pakoilu
3. Perättömät lausumat
4. Vastuuton finanssipolitiikka
5. Katastrofi

Tags: arvot, höpöhöpö