Aseet
Käsiasekuolemista
Aikaisemman kaiverruksen kommenttiosiossa toinen blogimme järjestön ulkopuolisista lukijoista nosti esille käsiaseiden osuuden kuolemansyistä maassamme. MBC:n tyypilliseen tapaan vasta-argumentointi avattiin vittuilulla, mutta aihe ansaitsee myös pidemmän ja syvällisemmän vastineen. Epäilemättä väitteen esittäjällä on jokin hienosti laadittu taulukko väitteensä tueksi, mutta mietitäänpäs hetki, mistä oikein voisi olla kysymys:
Onnettomuus
Maassamme olevien aseiden lukumäärän huomioiden onnettomuuksissa menehtyneitä on hyvin vähäinen joukko, ohjatuissa harjoittelu- ja kilpailuolosuhteissa suurinpiirtein pyöreä nolla, mikä on jo itsestäänselvä tavoitetilakin ja mihin pyritään uusien ampujien kouluttamisellakin. Tämä ei siis voi olla syynä mahdolliseen tilastomerkintään, eikä aseessa voi oikein olla tahattomasti patruunaa sitä puhdistettaessa.
Itsemurha
Tässä kohtaa pitää ymmärtää se, ettei se aseella itseltään hengen ottanut ole yhtään sen kuolleempi kuin hirttäytynyt, hukuttautunut, ranteensa avannut, katolta hypännyt, rekan alle ajanut, myrkkyä ottanut tai ylipäätään millä tahansa keinolla päivänsä päättänyt. Tekotavan ja -välineen jeesustelulla saadaan kyllä marttakerhon tee-illassa kohinaa aikaan, mutta mitään parannusta asianlaitaan taas ei. Tästäkin on hieno tilasto olemassa Australia-nimiseltä mantereelta, jossa paukuteltiin henkseleitä kun aseilla tehdyt itsemurhat vähenivät asekieltojen jälkeen. Vähemmälle huomiolle jäi se fakta, ettei itsemurhien kokonaismäärässä tapahtunut kuitenkaan muutosta.
Etnisen ryhmän toiminta
Eräs aikaisemmin ajattelukykyisenä analyytikkona pitämäni pitkän linjan poliitikko hämmästeli hiljattain sitä, että jos poliisin mukaan jokaisella tietyn vähemmistöryhmän edustajalla on ase, miksi niitä ei oteta pois. Hyvä kysymys, olen itse päässyt tutustumaan erään paikkakunnan kaduilta kerättyihin laitteisiin ja kyllä niitä vaan melkoisia määriä on, ei pelkästään ampuma-aseita, vaan myös erilaisia teräaseita ja astaloita. Oletetaanpas, että poliisi moisen urakan ottaisi tehtäväkseen; kuinkahan kauan menisi kun pääsisimme kansainvälisiin otsikoihin ihmisoikeuksia polkevana valtiona, jossa ilman erityistä syytä tarkastetaan vähemmistökansalaisia ja takavarikoidaan heiltä omaisuutta. Lisäksi pitää, ainakin yrittää muistaa, että epäily laittomasta aseesta ei riitä perusteeksi kotietsintään. Kuitenkin tilastoissa on lähiajoilta parikin merkintää vähemmistön (luvattomalla) aseella tekemästä veriteosta. Luvallisten ampumaharrastajien syytä, tottakai. No, seuraavaksi kuuluukin lukijoiden joukosta “Laittomat aseet ovat joskus olleet laillisia” perusteena sille, että laillisetkin pitäisi kerätä pois, oli omistaja minkä kansanryhmän edustaja tahansa. Oletteko sattuneet huomaamaan, että meillä on melko pitkän rajan takana yksi maailman suurimmista aseiden valmistajamaista? Luuleeko joku ihan oikeasti, ettei sieltä löydy lähdettä markkinoihin vastaamaan?
Sosiopaatin toiminta
Näitäkään ei voida sivuuttaa, onhan pari traagista esimerkkiä olemassa näistäkin. Jos joku suunnittelee vuosikausia nähdyn kaltaista iskua, ei aivan varmasti suunnitelma kaadu aseen puuttumiseen, vaan tekoväline vaihtuu esimerkiksi pommiin. Joka sekin on nähty. Oliko Gerdt:in teko suunniteltu, vai vahinko, ei muuta uhreja yhtään sen elävämmiksi, eikä tragediaa yhtään sen pienemmäksi. Viittaan kohtaan “itsemurha”; tekovälineen osuus lopputulokseen ei ole oleellinen, se että maassamme yksilöt kokevat niin suurta ahdistusta, että päätyvät moisiin tekoihin on ennemminkin se oikea tarkastelun kohde.
Humalassa toilailu
Suurimmassa osassa henkirikoksia ylipäätään on mukana alkoholi, kuten myös hukkumisonnettomuuksissa. Onko humalassa veneellä kiville ajanut ja useamman kuolonuhrin aikaansaanut yhtään sen syyttömämpi tai syyntakeettomampi kuin aseen kanssa sekoillut? Onko sepalus auki juhannuksena hukkunut yhtään sen elävämpi kuin itseään ampunut? Puhutaan, että jokainen aseen kanssa tapahtunut kuolema olisi turha, onko sitten oksennukseen tukehtuminen jotenkin tärkeämpi tai ylevämpi tapa lähteä? Entä rattijuopon kyydissä/vastaantulleessa autossa kuolleet?
Yhteenvedonomainen lopetus
Ihmisiä kuolee, jokainen yleensä kerran, jossainkohtaa ja jostain syystä, siitä ei päästä yli eikä ympäri. Lisäksi olemme jo kauan sitten saavuttaneet rajan yhteiskunnan puolelta tulevan holhoamisen tehoamiselle; sellaista jota lait ja asetukset eivät kiinnosta, ei voi niillä myöskään ohjata, voi ainoastaan hankaloittaa lakeja noudattavien elämää saavuttamatta enää sen enempää. Yrittämisen puutteesta ei voida päättäjiämme syyttää, lakien nikkarointi on saavuttanut jo sen kuuluisan parodiahorisontin ja mennyt jo hyvän matkaa ylikin. Ylemmän tason mikromanagerointi on kuitenkin turhaa, jos alemman tason ongelmat ovat hallitsemattomissa. Niiden hoitaminen onkin sitten pitkäaikaisempi, kovempi ja haasteellisempi juttu, eikä ollenkaan mediaseksikästä, saati edes tilastoilla mitattavissa. Siellä ne ratkaisun avaimet kuitenkin piilevät, jos oikeasti halutaan maailmaa parantaa.
Pelkotiloja
Rakkauden leirillä riehunut hippi potkaistiin ulos maasta hänen aiheutettuaan ympärillään oleville ihmisille pelkotiloja. Häirikköä oli jo aikaisemmin ojennettu ajamalla hänet pois ko. porukasta, mutta aina vaan hän oli palannut aiheuttamaan pelkotiloja kanssaihmisilleen. “Se oli ainut tapa saada tämä tilanne hallintaan” kommentoi Viiksekäs Sheriffi häädettyään hipin kaupungistaan.
Mulle ja lukuisille muille on aiheuttanut muutama vihrei erään puolueen poliitikko pelkotiloja uhkaamalla viedä rahalla hankkimaani omaisuutta ja rajoittamalla kansalaisoikeuksiani perustuslain vastaisesti. Ja vaikka ne argumentoisi upoksiin yhä uudestaan ja uudestaan, ne palaavat aina vaan samalle haaskalle uhkailemaan viattomia kanssaihmisiä. Toisin kuin tuon aiemmin mainitun hipin tapauksessa ei voida olla varmoja jonkinasteisten päihteiden osuudesta toimintaan; ajatuksen lento on välillä sen oloista, ettei sitä ilman kemikaaleja ole voitu saada aikaiseksi.
Olisiko noita mahdollista saada häädettyä jonnekin tilanteen helpottamiseksi ja pelon hälventämiseksi?
Ampuma-aseiden anastusten räjähdysmäinen kasvu
Maassamme riehuu viranomaisten antamien tietojen mukaan parasta aikaa hurja ampuma-aseiden anastusaalto.
Vielä alkuvuonna poliisihallitus kertoi anastettuja aseita olevan n. 600-700/vuosi, mutta viimeisimmässä lausunnossaan ylin johto ilmoitti lukumääräksi tuhansia.
Tosin samassa yhteydessä ilmoitettiin, että tuhansia myös löytyy, joten anastusten kautta pimeille markkinoille joutuneiden aseiden määränhän pitäisi pysyä suurinpiirtein samana? No, ei takerruta tuohon, onhan noissa löytyneissä varmasti myös muita reittejä markkinoille saapuneita aseita.
Mutta mikä selittää tuollaisen räjähdysmäisen kasvun näinkin lyhyellä aikavälillä? Harrastajapiireissä ollaan yllättyneitä esitetyistä luvuista, sillä siellä ei olla kuultu/nähty kuin hajanaisista tapauksista vuosien varrella, joten nyt pitäisi saada jostain muualta tietoa aiheesta.
Onneksi Järjestelmä™ on jo käynnistänyt hankkeen asian selvittämiseksi, olkaa huoletta, saamme varmasti suodattamatonta ja puolueetonta faktaa asian tiimoilta.
Uusia näkökulmia
Jo aikaisemmin tässäkin blogissa käsiteltyyn tragediaan on saatu uusi näkökulma.
Ennen hairahtumistaan korruption ja tuomittujen rikollisten seuraan rikoskomisariona työskennellyt henkilö osoittaa syyttävällä sormellaan vankeinhoitojärjestelmää ja rikoksista tuomittujen käyttäytymistä ja vastuuta tekemisistään.
Nykyisten kollegoidensa taholta nämä lausunnot tullaan todennäköisesti lyttäämään populistisena ääntenkalasteluna ja että se oli se ase, joka tämänkin onnettoman pään pisti sekaisin. Sehän se on se kaiken pahan alku ja juuri ja sitä ei pidä unohtaman.
Jotenkin jää kuitenkin kaivelemaan tämän kaiken mediamyllytyksen keskellä se seikka, että myös kuuluisan Kauhajoen komitean ainoa henkilö, jolla ylipäätään oli jotain rajapintaa a) aseisiin b) rikollisiin oli loppulausunnosta eri mieltä?
Se, miten nämä valtavirtaa vastustavat anarkistiset häiriköt tullaan jatkossa vaientamaan, jää nähtäväksi.
Säilytyksestä
Kaikkihan varmaan muistavat edellisen mälväämisen aseiden säilyttämisestä jossain huutan tuutassa. Aiheeseen liittyen MBC:kin julkaisi kantaaottavan artikkelin ihmetellessään, mihin nämä aseet sitten pitäisi viedä. Hetken aikaa tulikin hiljaista ja kommandokin luuli jo sanoman menneen perille, mutta ei.
- Yksi toimiva vaihtoehto voisi olla puoliautomaattisten käsiaseiden kotisäilytyksen rajoittaminen tavalla, jossa aseen toiminnan kannalta keskeistä osaa (esimerkiksi piippu tai sulkulaite) ei säilytettäisi kotona. Kokonaisten ja toimintavalmiiden käsiaseiden kotisäilytys kiellettäisiin, Brax aprikoi.
“Mitähän ihmeen ratkaisua tässä sitten olisi ja mihin?” kysyy MBC:n asemestari John Moses Colt pyöritellen päätään ja hieroen ohimoitaan tuskallinen irvistys naamallaan. “Siis voi elämän kevät!” Haastateltavalle tuottaa selvästi fyysistä tuskaa sopivien sanojen löytäminen uutista kommentoidakseen. “Listaat jumalauta sata syytä, miksi mikään massasäilyttäminen ei ratkaise mitään, päinvastoin, ja nämä katsovat silmiin ja nyökyttelevät ihan kuin jotain olisi uponnut tajuntaan saakka. Seuraavaksi sitten vetäisevät taas vastaavan esityksen… Voi vit… tätä tuskaa” vaikeroi herra Colt.
Surkeaa on nähdä aikuisen miehen kyynelehtivän, mutta tilanteen rauhoituttua uskallamme jatkaa haastattelua. “Ajatus tuntuu varmaan loistavalta sen esittäjästä ja ympärillä parveilevasta älymystöstä, mutta mitkäs tässä nyt ovat niitä pahimpia kompastuskiviä?” esitän varovasti. “Siis hä? Oletkosä kertaakaan, edes puolihuolimattomasti vilkaissut, mitä ongelmia kokonaisten aseiden kollektiivisessa säilyttämisessä on? Esimerkiksi a) kuka säilyttää b) missä säilyttää c) kuka maksaa d) kuka valvoo osansa noutaneen tekemisiä osan noudon jälkeen e) ymmärräthän, että esimerkiksi piipun ja/tai luistin irroittamisen jälkeen useimmat aseet eivät kertakaikkiaan pysy kasassa, joten on aivan sama harjoittelumielessä onko se kahva kotona jos muut osat puuttuvat f) mukava se on taas aamulla ennen sunnuntain kisoja jossain napapiirillä koputella helsinkiläisen säilön ovea, josko saisi pyssyn osat mukaansa…” Tässä kohtaa haastateltavan ilme ja olemus antoivat ymmärtää, että lisäkysymysten esittäminen saattaisi hänet aivoinfarktin partaalle, joten katsoimme paremmaksi kiittää rupattelutuokiosta ja poistua paikalta.
Oven sulkeuduttua kantautui perässämme käytävään vielä viiltävää vaikerrusta ja toistuvia “kuka näitä hittovie äänestää…” kysymyksiä.
Niin, kuka?
Aseina käytettäviä esineitä, joita ei ole valmistettu aseiksi.
Iltaläjän sivuja selatessa tuli eteen otsikko “Poliisi piiritti asuntoa Espoossa”. Mitään tavatontahan tuossa ei sinänsä ole, Espoohan alkaa nykyisin olla samalla tasolla kuin esimerkiksi Itä-Helsinki ja näitä tälläisiä aina välillä sattuu ja tapahtuu.
Itse artikkelin silmäilyn jälkeen jäi kuitenkin tapahtumien kulusta hieman sekava kuva:
- Mies oli liikkunut aseen kanssa
- Sitten mies olikin ollut asunnon ovella aseen näköisen esineen kanssa
- Poliisit ottivat pakkia ja kutsuivat apujoukkoja
- Tilanne oli ohi
Koska lähde oli niinkin luotettava kuin oli, tarkkaavainen lukija etsii toisen, luotettavamman lähteen tarkistaakseen faktat ennen asian tarkempaa analysointia: Hyysäri kertoo asiasta näin: “Poliisi piiritti kerrostaloa Espoossa – kiinni kolme ihmistä ja pystykorva”. Ahaa! Se aseen näköinen esine oli siis vanha sotilaskivääri? Ei, vaan siis koira, joka oli myös laitettu koppiin. No mitäs hittoa siellä kämpässä sitten oli ollut?
“Astaloita eli aseina käytettäviä esineitä, joita ei ole valmistettu aseiksi.”
Oukei… Kyseisessä tapauksessa varmastikin perimmäiset syyt virkavallan ovelle tuloon olivat aivan muut ja perustellut, mutta tuossa kohtaa pistää taas miettimään, mitä kuvausta vastaavaa omasta asunnosta löytyisi. Pitäkääpä siis varanne, mikäli asunnossanne on esineitä, joita ei ole valmistettu aseiksi.
Isoveli päivittää välineitään
Enlannissa, tuossa ahtaan geenipoolin demonisten aseiden riivaamassa maassa, ollaan ottamassa uusia metodeja käyttöön jatkuvien tulitaisteluiden jälkiselvittelyissä ennaltaehkäisyssä. Jo nyt maailman kattavimpaan kameraverkostoon ympätään laukaustentunnistusmenetelmiä, joilla voidaan jälkikäteen katsoa etukäteen paikallistaa, kuka, millä ja mistä oikein ampui aikoo ampua. Tämä kaikki siis maassa, jossa on jo käsiasekielto päällä, jonka piti poistaa kaikki demoniset aseet niiden käyttäjien käsistä ja tehdä saarivaltiosta auvoisa rauhantyyssija.
Joku taisi jo aiemminkin todeta, että suuremmat voimat sijoittivat britit aikoinaan saarelle ihan tarkoituksella?
Sotilas nähty aseen kanssa
Silminnäkijähavaintojen mukaan sotilaalla on ollut ase. Sotilas on muutenkin ollut sotaisan näköinen ja pelästyneet hysteerikot kansalaiset saivat näkemästään henkisiä vammoja, jotka todennäköisesti kestävät elämän loppuun saakka. Erityisen vaaralliseksi tilanteen teki sotilaan aseessa ollut sysäyksenvahvistin, joka moninkertaistaa aseen lähettämät ilkeät sysäykset.
“Ase olisi pitänyt jättää vartioituna ajoneuvoon” konahtaa kesävänrikki Modern Warfare. Tuo olisikin ollut tavallista haasteellisempi tehtävä sotilaan oltua liikenteessä yksin moottoripyörällä, mutta pääesikunnan mukaan ituhippien valistuneiden kansalaisten mielenterveys on prioriteeteissä senverran korkealla, ettei moinen detaili olisi saanut estää ohjeistuksen täyttämistä.
“Harkitsemme vakavasti, voisimmeko kerätä aseet tappokoneistolta puolustusvoimilta kokonaan pois ja korvata ne vaikka elektronisilla” ideoi pääpuolustusvastaava Zdravstvui Tavarits.
Puolustusministeriö järjestää tapauksen nähneille kriisiapua ja SPR:n auttava puhelin päivystää tutussa numerossa kellon ympäri.
Ken miekkaan tarttuu, Barbi ei
Maalaistaajaman räkälästä ravintolasta poistettu mies oli palannut kalpa kourassaan tarkoituksenaan kysyä portsarilta tarkemmin em. operaation taustalla vaikuttaneista syistä. Tielle osuneet viattomat sivustakatsojat saivat matkalla osumia ja poliisikin tuli paikalle ennen tilanteen eskaloitumista todelliseksi verilöylyksi.
Voimme todeta, että paikalla vältyttiin uhrien suurelta lukumäärälta vain uskomattoman tuurin ja miekkamiehen viiden promillen ansiosta.
Onkin aika herätellä kansalaiskeskustelua miekkailun ja miekkojen tarpeellisuudesta; joko nyt uskottaisiin, että tuo muinainen tappamisen harjoittelu on täysin tarpeetonta nyky-yhteiskunnassa ja että tuollaisten murhavälineiden hallussapito tulisi kieltää yksittäisiltä kansalaisilta? Kuka ihmeessä tarvitsee miekkaa? Mihin ihmeen tarkoitukseen? Eihän sillä saa edes makkarapakettia auki vaarantamatta omaa ja ympärilläolevien turvallisuutta.
“Oikein ahdistaa ajatella, että kenellä tahansa vastaantulijalla saattaa olla miekka poplarinsa alla. Siellä, missä on miekka, sitä myös käytetään” kommentoi tapahtunutta eräskin yhteiskunnan tilasta huolestunut turkulainen rouvashenkilö.
“Kyseinen henkilö ei ole ollut oikea miekkailunharrastaja, vaan sellainen peräkammarissa säiläänsä teroittanut mielipuoli.” kiirehtii miekkailijoiden edustaja kommentoimaan. “Meidän miekat eivät edes näytä tuollaisilta, eikä tuollainen miekka sovellu vakavahenkiseen harrastamiseen ollenkaan, viidakkoveitsestä puhumattakaan”, sieltä jatketaan.
Kymmenettuhannet huolestuneet kansalaiset ovat jo allekirjoittaneet kuvatunkaltaisten murha-aseiden kieltämiseen tähtäävän nettiadressin, mukana on tälläkin kertaa kansainvälisiä kuuluisuuksia Aku Ankka ja Clark Kent etunenässä.
MBC tulee keräämään jäsenistöltään kaikki yli kymmensenttisillä terillä varustetut teräaseet, smirglaamaan ne tylsiksi ja luovuttamaan ne yhdessä vessapaperipaalin kanssa sisäministerille sopivaksi katsottuna ajankohtana.
Aseet pois vääristä käsistä
MBC, yhdessä muiden samanhenkisten järjestöjen kuten jo aiemmin mainittu Sadankomitea, on huolissaan laajamittaisesta kansainvälisestä asekaupasta, kehitysmaiden konflikteista ja aseiden aiheuttamista kärsimyksistä kaduilla. Siksi kehoitammekin kaikkia lukijoitamme poistamaan aseita tuosta kierrosta ja sijoittamaan ne vastuullisten ampuma- ja aseharrastajien kaappeihin. Tee oma osasi jo tänään.
Me vihaamme Internettiä.
Search
Viimeisimmät postaukset
Viimeisimmät kommentit:
- Torvi on Breaking news
- usp_tactical45 on Breaking news
- Habahoo on Breaking news
- Max on Breaking news
- Paha Kani on Breaking news
