Breaking news

Alkava viikko on ollut uutisrintamalla vilkas. Vilkaistaanpa vilkasta viikkoa.

Tästä jutusta olisi kyynisempi persoona uskonut otsikon perustella, että kyse on Suomesta. Ilmeisesti jossain päin maailmaa ihmisoikeudet ovat kuitenkin vielä aavistuksen verran huonommissa kantimissa.

Kyyniselle tarkastelijalle lisää yllätyksiä olisi tarjonnut vihreän poliitikon toteamus, jonka mukaan somaleita voisi auttaa muutenkin kuin tuomalla niitä muutamia Suomeen maskoteiksi. Haavisto nyt ei muutenkaan kuulu vihreiden viihdeosastoon, mutta kyllä tuo silti aika pysäyttävä lausunto on.

Pakolaisten keskuudesta pitäisi karsia sellainen ajattelu, että etsitään maa, jossa saadaan potentiaalisesti parhaat edut.

Huh huh. Mitä on tapahtunut Afrikkaan perustettaville rekrytointipisteille, joita vihreiden viihdesiipi jokin aika sitten peräänkuulutti?

Siltä varalta, että lukija alkaa jo uskoa universumin muuttuneen jotenkin rationaaliseksi viikonlopun aikana, maadoitetaan kuitenkin tajunta takaisin tutummalle tasolle: Prostuitiu… prostituti… huora moittii jalkapalloilijaa tylsästä seksistä. Eikä siinä vielä kaikki, samaan hintaan palvelualan ammattilainen tarjoaa myös moraalista opastusta:

[...] se, että maksaa tytölle, jotta tämä tulisi avioparin kotiin, kun rouva on toisaalla, menee hieman liian pitkälle.

Siinäs kuulitte. Olkaa kunnolla.

Tags: huorat, media, rasismi

Kuka tarvitsee äänenvaimenninta?

Julkisuudessa ja netin likasangoissa keskustelupalstoilla on esitetty useasti otsikon mukainen kysymys. Koska MBC:n eräänä tärkeänä tehtävänä on levittää tietoa ja oikeaa totuutta uusia näkemyksiä, päätimme vastata tähän kiperään kysymykseen.

1. Mopopojat

Ei taida sellaista taajamaa olla, jossa ei valitettaisi kaksitahtisten pärinästä, esimerkkimme löytyy Espoosta. Äänenvaimentimen tarve on siis ehdottoman pitävästi todistettu. Vanha sananlasku muuten sanoo, että “siitä tietää tulleensa vanhaksi, kun nuoriso alkaa ottaa päähän”. Mitä lie kun tarkoittaa.

2. Rata-autoilijat/moottoripyöräilijät

Harvassa ovat myös moottoriradat, josta ei valitettaisi ja nimenomaan metelistä. Esimerkkimme pitkään jatkuneesta väännöstä Motoparkin suunnalta. Tilanne olisi varmasti vielä huonompi, mikäli äänenvaimentimet luvanvaraistettaisiin tai peräti kiellettäisiin.

3. Metsurit

Ajatelkaapa nyt näidenkin työturvallisuutta; jo nyt äänenvaimentimien ja kuulosuojainten kanssakin on diagnosoitavissa huomattavia kuulonalenemia, millainen tilanne olisikaan ilman niitä?

4. Ruohonleikkaajat/trimmaajat

Naapurisovun nimissä ei varmaankaan kannata alkaa äänenvaimenninta irroittamaan, tulee pian luuviitosesta kun päätät sunnuntaiaamupäivällä vaimentamattomalla leikkurillasi alkaa pihaa niittämään.

Kuten huomaamme jo noista muutamista esimerkeistä, äänenvaimentimet ovat hyvin tarpeellisia ja jopa pakollisia laitteita. Ai niin, onhan noita joku aseisiinkin laittanut, vaikka eräskin Riihimäellä haastateltu kylähullu alan asiantuntija tuomitsi ne aivan tarpeettomiksi, jopa rikollisiksi. Mielenkiintoinen näkemys, kun kaikessa muussa toiminnassa pyritään ympäristöön ja käyttäjiin kohdistuvien meluhaittojen minimoimiseen?

Tags: asepolitiikka, muualla puhuttua, suvaitsevaisuus

Jos metsään haluat mennä nyt…

…niin takuulla yllätyt. Vaalien alla siellä voi tulla vastaan vaikka minkänäköisiä vipeltäjiä.

Edellisen kaiverruksen kommenttiosiossa pseudonyymimme Mave nosti esille artikkelin, jonka sisällöstä on hieman vaikea enää parodiaa vääntää (kts. aikaisemminkin esitetty termi parodiahorisontti). Siispä jätetään itse artikkelin irvailu sikseen ja pohditaan syitä sille, miksi ne suupielet nykivät ylöspäin tuota lukiessa.

Kun Vihreä Liike perustettiin, oli aatetta, sen paloa ja kannattajat uskaltautuivat jopa ikimetsiin asti, vaikkei metroa sinne vielä mennytkään. Mitäs liikkeelle kuuluu tänäpäivänä? Kannattajakunta on kasvanut ja vakiintunut, mutta samalla myös urbanisoitunut ja suoraansanottuna aika reippaasti irtautunut aatteen alkuperäisen ajatusmaailman mukaisen toiminnan kohteista. Tilalle ovat tulleet globaalimmat kohteet, niitä yhtään väheksymättä, eikä sinänsä ihme, kun puolueen terävintä kärkeä myöten ollaan Afrikassa asti ongelmia ratkomassa. Tyypillisin vihreiden jäsen/kannattaja lieneekin nuorehko naisihminen tai jokin muu pitkätukka, jonka mielestä “jotain pitää tehdä” ja ajattelee, että tämännimisessä porukassa jotain tehtäisiin, mainitaanhan vihreät arvot joka esitteessä. Mainitussa artikkelissa käytetään termiä “City-vihreä”, jollaisia eittämättä ovat puolueen sekä kannattajat, että näemmä myös kannatettavat. “Luonto” on ihan jees, etenkin jos sinne pääsee metrolla, ei ole pahasti itikoita ja suunnistaakin voi näppärästi lentokentän melua kuuntelemalla. Jeps. Näillä eväillä voikin sitten luontevasti ottaa kantaa mihin tahansa luontoon ja siellä liikkumiseen liittyvään asiaan, mukaanlukien metsästys, kalastus ja niissä käytettävät välineet. Kumma kyllä, porukan kannatus siellä, missä sitä luontoa ja siellä liikkuvia ihmisiä oikeasti on, on kovin vähäistä.

Pisteitä annamme rehellisyydestä (myönnetään tarve paikata hallituksessa tehtyjä tekoja) ja siitä, että nyt osa Vihreistä voi pröystäillä kanssasiskoilleen vaeltaneensa luonnossa ja siten omaavansa jotain pohjaa toiminnalle. Paikkaako tämä nyt sitten uskottavuutta? Jaa’a, se nähdään kevättalvella.

Tags: argh, leirinuotio, mitä vittua

Vastuista

Kansaamme on opetettu, ilmeisen menestyksekkäästi, jo vuosikymmenten ajan siihen, että aina löytyy syy jostain muualta. Tarkastellaanpas muutamaa esimerkkitapausta, jotta lukijoillemme avautuisi, mitä tälläkertaa tarkoitetaan. Kaikillehan jutun pointti ei avaudu sittenkään, mutta se ei ole onneksi meidän ongelmamme, syy löytyy jostain muualta.

Case 1: viinaa kaadettiin kurkusta alas käytännössä väkipakolla ja sitten istutettiin auton rattiin.

Neljättätoista kertaa kuluvan vuoden aikana poliisin valvonnassa päihteiden vaikutuksen alaisena ajamisesta kiinnijäänyt Reiska (nimi muutettu) syyttää tilanteesta valtion alkoholipolitiikkaa ja oluen halpaa hintaa ja helppoa saatavuutta. Tälläkertaa kumara oli vetäisty Nesteen lasinpesuaineella ja alla ollut luvatta käyttöönotettu auto taas oli liian helppo kännisenkin varastaa ja syyttävä sormi kiinnijäämisestä osoittaakin osaltaan autotehtaan suuntaan. Reiska saa tukea väitteilleen sosiaalityöntekijä Hellä Sydämeltä, joka ottaa täyden vastuun Reiskan kuntoutuksen epäonnistumisesta. “Jossainkohtaa olen virheen tehnyt, pitää perustaa kriisipaniikkikomitea tutkimaan koko järjestelmän toimivuutta” analysoi Sydän.

Case 2: sijoituskohde olikin laiton pyramidi

Eläkesäästönsä varmaan ja hyvätuottoiseen kohteeseen laittaneet Reetta ja Jaska kiroavat oman lähipankkinsa johtoa, KRP:tä ja naapurin Reinoa, kun sijoitetut rahat katosivat teille tietymättömille. “Mersulla ajoi esittelijä pihaan ja vilkutteli kultahammastaan, eihän noin hyvää tilaisuutta kertakaikkiaan voi jättää käyttämättä. Etenkin kun tuo Reinokin oli juuri uuden Tojotan sijoitusrahoillaan laittanut” kertoo Jaska. “Mitään syytä ei ollut epäillä toiminnan laittomuutta, vaikka kuitin kuittia ei rahoista saatu. Eiväthän pankitkaan käytä enää pankkikirjoja” huomauttaa Reetta. “Kyllä se syy on Suomen Pankissa ja kansainvälisessä yhteisössä” summaa vielä Jaska.

Case 3: Nigerian miehestä ei kuulunutkaan mitään

Kymppitonnin hyvää hyvyyttään Nigerian entisen keisarin pojanpojalle Manit Vekxille rahansiirtokustannuksiin laittanut Pepe syyttää puolestaan median sensaatiohakuisuutta, jonka täytyi paljastaa suunnitelmat ja saattaa Vekx hengenvaaralliseen tilanteeseen. “Toivottavasti mies on kunnossa, niin mukava ja reilu tyyppi kun on. Varmasti nämä täällä julkaistut artikkelit ovat kantautuneet Nigeriaankin noiden rosvojen ja bandiittien korviin ja nyt Vekx on joutunut painumaan maan alle. Toivottavasti ei sentään kirjaimellisesti” tilittää Pepe. “Hetkeäkään en ole epäillyt, ettenkö rahojani vielä saisi takaisin” hän päättää.

Case 4: tonttikaupassa kusetettiin

Ilpo ja Raija ostivat hyvässä uskossa tontin eräältä kierolta liikemieheltä. “Heti tontin rajan takana on ampumarata ja siitähän irtoaa ihan helvetillinen pauke” avautuu Raija. “Kyllähän me siitä radasta tiedettiin, mutta ei me mitenkään voitu aavistaa, että sieltä meteliä kuuluu” säestää Ilpo. “Rakennusvaiheessa luultiin, että naulaimet ne naapurin tontilla paukkuvat, mutta karu totuus valkeni liian myöhään. Koirakin pelkää ja kissa on ihan hermoheikko” kertoo Raija kyynel silmässään. “Kyllä se on saatana niin, että tuo rata muuten suljetaan” toteaa Ilpo ja kirjoittaa jo sadatta mielipidekirjoitustaan paikallislehden yleisönosastolle.

Case 5: tonttikaupassa kusetettiin, osa 2

Jorman ja Åken yhteinen koti rakennettiin taas kaatopaikan laidalle, kas kun tonttimaa oli kovin huokeaa. “Fy fan, mikä lemu sieltä tulee kesäpäivisin” irvistää Jorma. “Jåå, ja låkit ja råtat åvat vallanneet kåkå takapihan” lirkuttaa Åke. “Ei tästä mitään tule, kun ei kukaan tätä ostakaan, vaikka kuinka ollaan tarjottu alle kaupungin hintatason” murehtii Jorma ja jatkaa “Perkele, jos saan syylliset selville, niin silloin on kirveelle töitä!”

Näitä traagisia kohtaloita olisi vielä tuhansittain ja ainoa lohtu näiden kaikkien keskeisille henkilöille on, että itse ei olisi voinut tehdä mitään toisin ja että oikeuksien puolesta tullaan taistelemaan loppuun asti.

Tags: ai kauheeta, isoveli, KVY, vastuu

Väärää informaatiota

Poliitikko kritisoi tehtyä päätöstä. Tässähän ei sinänsä ole mitään uutta, mutta tälläkertaa tilanteen tekee harvinaisemmaksi se, että päätös on ollut poliitikon oma.

Onneksi selityskin löytyy: “antoivat väärää tietoa, perkeleet”.

Voikohan olla mitenkään mahdollista, että virkamiehiltä on tullut päättäjille tarkoitushakuisesti valikoitua informaatiota joissain muissakin tapauksissa, aprikoi MBC.

Tags: mitä vittua, Oho

Käsiasekuolemista

Aikaisemman kaiverruksen kommenttiosiossa toinen blogimme järjestön ulkopuolisista lukijoista nosti esille käsiaseiden osuuden kuolemansyistä maassamme. MBC:n tyypilliseen tapaan vasta-argumentointi avattiin vittuilulla, mutta aihe ansaitsee myös pidemmän ja syvällisemmän vastineen. Epäilemättä väitteen esittäjällä on jokin hienosti laadittu taulukko väitteensä tueksi, mutta mietitäänpäs hetki, mistä oikein voisi olla kysymys:

Onnettomuus

Maassamme olevien aseiden lukumäärän huomioiden onnettomuuksissa menehtyneitä on hyvin vähäinen joukko, ohjatuissa harjoittelu- ja kilpailuolosuhteissa suurinpiirtein pyöreä nolla, mikä on jo itsestäänselvä tavoitetilakin ja mihin pyritään uusien ampujien kouluttamisellakin. Tämä ei siis voi olla syynä mahdolliseen tilastomerkintään, eikä aseessa voi oikein olla tahattomasti patruunaa sitä puhdistettaessa.

Itsemurha

Tässä kohtaa pitää ymmärtää se, ettei se aseella itseltään hengen ottanut ole yhtään sen kuolleempi kuin hirttäytynyt, hukuttautunut, ranteensa avannut, katolta hypännyt, rekan alle ajanut, myrkkyä ottanut tai ylipäätään millä tahansa keinolla päivänsä päättänyt. Tekotavan ja -välineen jeesustelulla saadaan kyllä marttakerhon tee-illassa kohinaa aikaan, mutta mitään parannusta asianlaitaan taas ei. Tästäkin on hieno tilasto olemassa Australia-nimiseltä mantereelta, jossa paukuteltiin henkseleitä kun aseilla tehdyt itsemurhat vähenivät asekieltojen jälkeen. Vähemmälle huomiolle jäi se fakta, ettei itsemurhien kokonaismäärässä tapahtunut kuitenkaan muutosta.

Etnisen ryhmän toiminta

Eräs aikaisemmin ajattelukykyisenä analyytikkona pitämäni pitkän linjan poliitikko hämmästeli hiljattain sitä, että jos poliisin mukaan jokaisella tietyn vähemmistöryhmän edustajalla on ase, miksi niitä ei oteta pois. Hyvä kysymys, olen itse päässyt tutustumaan erään paikkakunnan kaduilta kerättyihin laitteisiin ja kyllä niitä vaan melkoisia määriä on, ei pelkästään ampuma-aseita, vaan myös erilaisia teräaseita ja astaloita. Oletetaanpas, että poliisi moisen urakan ottaisi tehtäväkseen; kuinkahan kauan menisi kun pääsisimme kansainvälisiin otsikoihin ihmisoikeuksia polkevana valtiona, jossa ilman erityistä syytä tarkastetaan vähemmistökansalaisia ja takavarikoidaan heiltä omaisuutta. Lisäksi pitää, ainakin yrittää muistaa, että epäily laittomasta aseesta ei riitä perusteeksi kotietsintään. Kuitenkin tilastoissa on lähiajoilta parikin merkintää vähemmistön (luvattomalla) aseella tekemästä veriteosta. Luvallisten ampumaharrastajien syytä, tottakai. No, seuraavaksi kuuluukin lukijoiden joukosta “Laittomat aseet ovat joskus olleet laillisia” perusteena sille, että laillisetkin pitäisi kerätä pois, oli omistaja minkä kansanryhmän edustaja tahansa. Oletteko sattuneet huomaamaan, että meillä on melko pitkän rajan takana yksi maailman suurimmista aseiden valmistajamaista? Luuleeko joku ihan oikeasti, ettei sieltä löydy lähdettä markkinoihin vastaamaan?

Sosiopaatin toiminta

Näitäkään ei voida sivuuttaa, onhan pari traagista esimerkkiä olemassa näistäkin. Jos joku suunnittelee vuosikausia nähdyn kaltaista iskua, ei aivan varmasti suunnitelma kaadu aseen puuttumiseen, vaan tekoväline vaihtuu esimerkiksi pommiin. Joka sekin on nähty. Oliko Gerdt:in teko suunniteltu, vai vahinko, ei muuta uhreja yhtään sen elävämmiksi, eikä tragediaa yhtään sen pienemmäksi. Viittaan kohtaan “itsemurha”; tekovälineen osuus lopputulokseen ei ole oleellinen, se että maassamme yksilöt kokevat niin suurta ahdistusta, että päätyvät moisiin tekoihin on ennemminkin se oikea tarkastelun kohde.

Humalassa toilailu

Suurimmassa osassa henkirikoksia ylipäätään on mukana alkoholi, kuten myös hukkumisonnettomuuksissa. Onko humalassa veneellä kiville ajanut ja useamman kuolonuhrin aikaansaanut yhtään sen syyttömämpi tai syyntakeettomampi kuin aseen kanssa sekoillut? Onko sepalus auki juhannuksena hukkunut yhtään sen elävämpi kuin itseään ampunut? Puhutaan, että jokainen aseen kanssa tapahtunut kuolema olisi turha, onko sitten oksennukseen tukehtuminen jotenkin tärkeämpi tai ylevämpi tapa lähteä? Entä rattijuopon kyydissä/vastaantulleessa autossa kuolleet?

Yhteenvedonomainen lopetus

Ihmisiä kuolee, jokainen yleensä kerran, jossainkohtaa ja jostain syystä, siitä ei päästä yli eikä ympäri. Lisäksi olemme jo kauan sitten saavuttaneet rajan yhteiskunnan puolelta tulevan holhoamisen tehoamiselle; sellaista jota lait ja asetukset eivät kiinnosta, ei voi niillä myöskään ohjata, voi ainoastaan hankaloittaa lakeja noudattavien elämää saavuttamatta enää sen enempää. Yrittämisen puutteesta ei voida päättäjiämme syyttää, lakien nikkarointi on saavuttanut jo sen kuuluisan parodiahorisontin ja mennyt jo hyvän matkaa ylikin. Ylemmän tason mikromanagerointi on kuitenkin turhaa, jos alemman tason ongelmat ovat hallitsemattomissa. Niiden hoitaminen onkin sitten pitkäaikaisempi, kovempi ja haasteellisempi juttu, eikä ollenkaan mediaseksikästä, saati edes tilastoilla mitattavissa. Siellä ne ratkaisun avaimet kuitenkin piilevät, jos oikeasti halutaan maailmaa parantaa.

Tags: ai kauheeta, argh, laki, politiikka, pyssyt

MBC:n vaaliopas

Vihreät, nuo poliittiset pikku tuuliviirit, ovat julkaisseet ehdokasoppaan jonka avulla rönsyilevät ja unohtuneet ideologiat yhdistettäisiin edustajamäärät saataisiin hillittömään, suorastaan ennennäkemättömään nousuun. No, jotainhan sielläkin on yritettävä kun vaalikarja kentän väki on tyrmistynyt puolueen toiminnasta nykyisessä hallituksessa ja hajaannuksen tila näyttää varmemmalta kuin koskaan.

Tekopirteiden ja ympäripyöreiden ohjeiden sijaan MBC julkaisee oman ehdokasoppaan, jota voivat vapaasti lainata mitkä tahansa puolueet ideologiaan katsomatta, olkaa hyvä:

• Avaa silmät ja katsele kerrankin ympärillesi. Ei haittaa, vaikka lähtisit vähän kauemmaksikin katselemaan, miltä siellä näyttää. Kannattaa jättää se ympärillä parveileva nyökyttelijäjoukko muodostamaan vaikka selkääntaputusrinkiä, niin samojen mantrojen hokeminen ei hämärrä kykyäsi nähdä asioita niinkuin ne oikeasti ovat.
• Unohda jo kauan sitten kuolleet ideologiat, ne kuolivat ihan syystä ja turha niitä on enää nykyaikana raahata perässään. Sormella osoittelijat ja naurajatkin vähenevät kummasti.
• Rahoitustahan kampanjat tarvitsevat, ilman sitä ei saada näyttävää kampanjaa aikaan. Muista kuitenkin rahaa ottaessasi, että ilmaista lounasta ei ole ja että lautataapelia on jälkikäteen hankala selittää taivaasta tippuneeksi ihmeeksi.
• Viimeiset vapaaehtoiset menivät talvella 39-40, joten se hännystelijäjoukko joka toimistollesi raahautuu, ei välttämättä ole ihan pyyteettä toiminnassa mukana. Selkäpuolelle pukua kannattaa varustaa jonkinsortin suojalevy sinne tulevien teräaseiden varalta.
• Vastaa suoraan kun kysytään, aina sillä ei saada parasta äänimäärää, muttet myöskään nolaa itseäsi esittämällä puolentunnin mitäänsisältämätöntä jargonia, joka tarkemmin analysoituna todistaa vain sen, ettet edes ymmärtänyt kysymystä. Muista, että puolueestasi riippuen potentiaalisten äänestäjiesi kyky ottaa tekstiä vastaan vaihtelee iskulauseista jopa pariin virkkeeseen.
• Edelliseen viitaten; myönnä myös rehellisesti, ettet tiedä kyseisestä aihepiiristä yhtään mitään ja lupaa ottaa asiasta selvää.
• Taas edelliseen viitaten; ota myös asiasta selvää, mutta ole tarkkana valitessasi lähdettä, mistä asiantuntemusta haet; uskottavuuttasi mitataan lähteesi perusteella ja tuohon ovatkin kompastuneet hyvin monet edustajat, etenkin viimeaikoina.
• Älä aliarvioi äänestäjiesi älykkyyttä ja mollaa heitä heittelemällä jo miljoonaan kertaan pohjaan argumentoituja teesejä, tämä on myös oiva keino tehdä poliittinen seppuku. Nykyisen median aikakautena teet vain itsestäsi pellen, mutta on toki myönnettävä, että moni pitää klovneista, onhan se nähtävissä nykyisen eduskunnan kokoonpanostakin.
• Kun nyt kuitenkin kaikesta huolimatta väsäät muodikkaan blogin, ole tarkkana mitä sinne raapustat ja muista, että “kerran netissä, aina netissä” pitää hyvin paikkaansa ja kerran housuun lörähtänyttä aivopierua ei saa imaistua takaisin, vaikka se kuinka hävettäisi jälkikäteen. Saatat jopa saada lähtemättömän maineen matematiikan taitojesi, totaalisen asiavirheiden toistamisen, maailmanvalloitussuunnitelmiesi tai päähän nousseen vallan paljastumisen takia. Kaljan tai parin jälkeen mieleentullut kuningasajatus kannattaa jättää drafteihin, kunnes sen voi aamulla vielä katsoa uudelleen.
• Fanaattisuus tuo joitain hajaääniä, yleensä sellaisesta porukasta johon tarkemmin tutustuttuasi et välttämättä halua tulla yhdistetyksi, joten ole tarkkana kiihkosi kanssa.
• Tilastot ovat kivoja, samasta taulukosta saa väännettyä omaa asiaa tukevan olit sitten puolesta tai vastaan. Ole kuitenkin tarkkana, etteivät jotkut kirotut internetin irvileuat pääse iskemään kimppuusi faktojen oltua taas mistä sattuu.
• Ennen vaaleja äänienhimossasi tulet kuitenkin luvanneesi poistaa työttömyyden, nälänhädän, sodat ja kaikki muut ihmiskunnan vitsaukset, joten niiden toteuttaminen tulee olla päätyösi. Vaikka hyvin pian tulet huomaamaan tehtävän mahdottomuuden, älä säikähdä; edustajanpalkkasi tulee juoksemaan seuraaviin vaaleihin asti ja pitämällä matalaa profiilia saatat päästä vielä jatkokaudellekin. Tuota hankaloittavat äänestäjien lisääntyvä kiinnostus tuloksista ja nykymedian pidentynyt muisti.
• Aloitteita ei kannata tehdä vain niiden tekemisen vuoksi, antaa vain sen Paavo Pesusienen olla niiden ulkopuolella, keskittymiskykyäsi tarvitaan ihan oikeidenkin ongelmien ratkomisessa.
• Vihollisen vihollinen ei välttämättä ole ystävä, senkin on historia osoittanut lukemattomia kertoja.

Jos noista neuvoista huolimatta pääset eduskuntaan, olet jo aika vahvoilla myös siellä pysymään ja jotain järkevääkin saamaan aikaiseksi, onnea matkaan.

Tags: EmPu, media, politiikka, suvaitsevaisuus, vastuu

Vaarallinen tilasto

Meillä on ongelma.

Viimeaikainen raivokas työskentely yleisen järjestyksen- ja turvallisuudentunnun puolesta on vaarassa valua hiekkaan. Syynä on tilastokeskuksen julkaisema kuolemansyytaulukko, jonka mukaan henkirikoksien kehitys on varsin huolestuttavaa.

“Kyllähän tämä on ihan merkittävä uhka,” kertoo MBC:n haastattelema Totuuden ministeriön vanhempi huolestuja Eemeli Ikipelko. “Jos henkirikokset vähenevät samaan malliin, emme voi enää pitää Suomea erityisen vaarallisena maana. Tällöin on merkittävästi vaikeampaa saada läpi turvallisuutta parantavia vuosittaisia peräsuolentähystyksiä muutoksia ja kansalaisten turvallisuus heikkenee huomattavasti. Kadut värjääntyvät verestä, sanokaa minun sanoneen.”

Ratkaisuksi ehdotetaan erityistä EVM-kerrointa (Euroopan väkivaltaisin maa) henkirikostilastointiin, jotta trendi saadaan nousevaksi. Lisäksi korjaamattoman tilaston julkaisu voitaiisin kriminalisoida, sillä sananvapauteen kuuluu myös vastuu.

“Ja kaikki äidin pikku lähdekriitikot voivat sitten kritisoida tilastokeskuksen sivuja osoitteessa http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/ter/ksyyt/ksyyt_fi.asp“, huomauttaa joku fasisti, jonka juttuja nyt ei muutenkaan kannata ottaa todesta.

Tags: henkirikokset, mekuollaan, tilastot

Ukkoutumista

Sattuneesta syystä kommando on perehtynyt syvällisemmin maamme metsästyskulttuuriin ja genressä vaikuttaviin henkilöihin.

Kaikkien, jopa liittojen ylimpien johtojen, mielestä hommaa uhkaa perikato metsästäjien keski-iän ollessa jo reilusti yli 35 (huom Nallen aiempi kaiverrus) ja keskeisten toimijoiden siirtyessä suorakoipisten osastoon.

Luonnollisena korjauksena asiaan tuntuisi olevan nuorempien ottaminen mukaan seuratoimintaan ja tätä kaikissa puheissa ja pääkirjoituksissa jaksetaan toistaa. Mielenkiintoisena detailina mainittakoon tässä välissä, että metsästäminen tapahtuu pääosin metsässä ja että kaupungeissa noita ko. käyttöön kelpaavia metsiä on sangen vähän ja maalla, jossa siis metsiä vielä toistaiseksi on, on taas vähän nuoria ja kuten mainittua, yhä vähenevässä määrin myös vanhoja.

Miten saataisiin sitten nuoret metsästäjät ja vanhat maanomistajat yhteen? Vastauksena todettakoon, ettei sitten niin mitenkään. Pari toisiinsa liittymätöntä esimerkkiä kuluneelta vuodelta:

Seura 1:

Seurassa oli pistetty jo joitain aikoja sitten merkille, että kynnelle kykeneviä ukkoja alkaa olla vuosi vuodelta vähemmän ja vieläpä kuluvana vuonna seuran aktiivisiin toimijoihin kuulunut herrasmies oli mennyt kuolemaan ja toiminta pieneni sitäkin kautta. Kokouksessa oli päätetty, että Homman saamiseksi nousuun pitää ottaa jäseniä vaikka sitten kauempaakin tai muuten voidaan laittaa parin vuoden kuluttua torrakot naulaan loppujenkin osalta. Tämän uutisen oli sitten sukulaiselleen kaupunkiin välittänyt eräs seuran nuoremmista jäsenistä ja yksissä tuumin he päättivät laatia jälkimmäisen jäsenhakemuksen seuraan liittymiseksi. Eipä hyväksytty, perusteena oli maaomistuksen puuttuminen kyseiseltä alueelta.

Seura 2:

Tässäkin seurassa oli tehty tismalleen samat havainnot kuin edellisessä ja samansuuntainen päätös jäsenistön lisäämisestä. Kuinka ollakaan, jäseneksi pääsikin livahtamaan yksi kaupunkilainen, mikä aiheutti taas maanomistajakaartissa sellaisen itq-potq-raivari reaktion, että he erosivat koko porukasta ja pistivät oman seuran pystyyn. Nyt näyttää, että kummallakaan alueen seuroista, siis tällä vanhalla ja tuolla uudella, ei ole tarpeeksi suurta yhtenäistä maa-alaa, että pystyisivät laillisesti hakemaan hirvilupia. Mites se vanha biisi menikään “jos en mää sua saa, niin ei saa kukaan muukaan…?”.

Summasummarum:

Kyseessä on siis senluonteinen umpikuja, ettei ratkaisua ole nähtävillä. Ja kun toiminta on tuolla tolalla, niin antaa sitten sen loppua, kuka tuollaiseen toraan haluaakaan sekaantua. Kainona pyyntönä pyytäisin kuitenkin lopettamaan tuon asian tiimoilta julkisen voivottelun kun asialle ei oikeasti voida mitään.

Tags: Ei näin., suvaitsevaisuus, tasa-arvo, torvet

Lakien säätämisestä

MBC on pitkäjänteisen peitonalla-operaation saanut käsiinsä ministeriöissä kiertävän ohjeen lakien säätämisestä. Ohjeella on korvattu aiemmin käytetyt pitkäveteiset ja vaikeaselkoiset lakitekstit, joita ei lähteemme mukaan “jaksa pirukaan lukea.” Esimerkiksi liikenneministeriön kerrotaan olevan ohjeesta kovin innoissaan.

Tuommoinen:

Tags: laki, MBCfalskaa