Kuka tarvitsee äänenvaimenninta?

Julkisuudessa ja netin likasangoissa keskustelupalstoilla on esitetty useasti otsikon mukainen kysymys. Koska MBC:n eräänä tärkeänä tehtävänä on levittää tietoa ja oikeaa totuutta uusia näkemyksiä, päätimme vastata tähän kiperään kysymykseen.

1. Mopopojat

Ei taida sellaista taajamaa olla, jossa ei valitettaisi kaksitahtisten pärinästä, esimerkkimme löytyy Espoosta. Äänenvaimentimen tarve on siis ehdottoman pitävästi todistettu. Vanha sananlasku muuten sanoo, että “siitä tietää tulleensa vanhaksi, kun nuoriso alkaa ottaa päähän”. Mitä lie kun tarkoittaa.

2. Rata-autoilijat/moottoripyöräilijät

Harvassa ovat myös moottoriradat, josta ei valitettaisi ja nimenomaan metelistä. Esimerkkimme pitkään jatkuneesta väännöstä Motoparkin suunnalta. Tilanne olisi varmasti vielä huonompi, mikäli äänenvaimentimet luvanvaraistettaisiin tai peräti kiellettäisiin.

3. Metsurit

Ajatelkaapa nyt näidenkin työturvallisuutta; jo nyt äänenvaimentimien ja kuulosuojainten kanssakin on diagnosoitavissa huomattavia kuulonalenemia, millainen tilanne olisikaan ilman niitä?

4. Ruohonleikkaajat/trimmaajat

Naapurisovun nimissä ei varmaankaan kannata alkaa äänenvaimenninta irroittamaan, tulee pian luuviitosesta kun päätät sunnuntaiaamupäivällä vaimentamattomalla leikkurillasi alkaa pihaa niittämään.

Kuten huomaamme jo noista muutamista esimerkeistä, äänenvaimentimet ovat hyvin tarpeellisia ja jopa pakollisia laitteita. Ai niin, onhan noita joku aseisiinkin laittanut, vaikka eräskin Riihimäellä haastateltu kylähullu alan asiantuntija tuomitsi ne aivan tarpeettomiksi, jopa rikollisiksi. Mielenkiintoinen näkemys, kun kaikessa muussa toiminnassa pyritään ympäristöön ja käyttäjiin kohdistuvien meluhaittojen minimoimiseen?

Tags: asepolitiikka, muualla puhuttua, suvaitsevaisuus

Jos metsään haluat mennä nyt…

…niin takuulla yllätyt. Vaalien alla siellä voi tulla vastaan vaikka minkänäköisiä vipeltäjiä.

Edellisen kaiverruksen kommenttiosiossa pseudonyymimme Mave nosti esille artikkelin, jonka sisällöstä on hieman vaikea enää parodiaa vääntää (kts. aikaisemminkin esitetty termi parodiahorisontti). Siispä jätetään itse artikkelin irvailu sikseen ja pohditaan syitä sille, miksi ne suupielet nykivät ylöspäin tuota lukiessa.

Kun Vihreä Liike perustettiin, oli aatetta, sen paloa ja kannattajat uskaltautuivat jopa ikimetsiin asti, vaikkei metroa sinne vielä mennytkään. Mitäs liikkeelle kuuluu tänäpäivänä? Kannattajakunta on kasvanut ja vakiintunut, mutta samalla myös urbanisoitunut ja suoraansanottuna aika reippaasti irtautunut aatteen alkuperäisen ajatusmaailman mukaisen toiminnan kohteista. Tilalle ovat tulleet globaalimmat kohteet, niitä yhtään väheksymättä, eikä sinänsä ihme, kun puolueen terävintä kärkeä myöten ollaan Afrikassa asti ongelmia ratkomassa. Tyypillisin vihreiden jäsen/kannattaja lieneekin nuorehko naisihminen tai jokin muu pitkätukka, jonka mielestä “jotain pitää tehdä” ja ajattelee, että tämännimisessä porukassa jotain tehtäisiin, mainitaanhan vihreät arvot joka esitteessä. Mainitussa artikkelissa käytetään termiä “City-vihreä”, jollaisia eittämättä ovat puolueen sekä kannattajat, että näemmä myös kannatettavat. “Luonto” on ihan jees, etenkin jos sinne pääsee metrolla, ei ole pahasti itikoita ja suunnistaakin voi näppärästi lentokentän melua kuuntelemalla. Jeps. Näillä eväillä voikin sitten luontevasti ottaa kantaa mihin tahansa luontoon ja siellä liikkumiseen liittyvään asiaan, mukaanlukien metsästys, kalastus ja niissä käytettävät välineet. Kumma kyllä, porukan kannatus siellä, missä sitä luontoa ja siellä liikkuvia ihmisiä oikeasti on, on kovin vähäistä.

Pisteitä annamme rehellisyydestä (myönnetään tarve paikata hallituksessa tehtyjä tekoja) ja siitä, että nyt osa Vihreistä voi pröystäillä kanssasiskoilleen vaeltaneensa luonnossa ja siten omaavansa jotain pohjaa toiminnalle. Paikkaako tämä nyt sitten uskottavuutta? Jaa’a, se nähdään kevättalvella.

Tags: argh, leirinuotio, mitä vittua

Kuvitteellinen keskustelu

Kuvitteellinen keskustelu Keskusta-puolueen toimistolla puoluesihteerin (jäljempänä PS) ja nuoriso-osaston edustajan (jäljempänä NOE) välillä:

PS: Ei helvata, kannatus tippuu kuin maataloustuet, jotain on pakko tehdä… Onko mitään ideoita, miten nuoria äänestäjiä saataisiin aktivoitua ja siepattua vaikka Vihreiltä?

NOE: Ei niin kerta kaikkiaan mitään, mutta jos me pidetään sellainen aivoriihi, niin varmasti jotain keksitään.

PS: No eikun hommiin, heti kun keksitte jotain niin julkisuuteen vaan, nyt ei ole vara nirsoilla!

NOE: Selvä peli, ennenkuin huomaatkaan, niin otsikoissa ollaan!

Lopputulos onkin luettavissa iltapläjäyksestä. Ensimmäiset äänestysaktiivit ovat jo näemmä marssilla maaseududun tulevaisuuden puolesta.

Vastuista

Kansaamme on opetettu, ilmeisen menestyksekkäästi, jo vuosikymmenten ajan siihen, että aina löytyy syy jostain muualta. Tarkastellaanpas muutamaa esimerkkitapausta, jotta lukijoillemme avautuisi, mitä tälläkertaa tarkoitetaan. Kaikillehan jutun pointti ei avaudu sittenkään, mutta se ei ole onneksi meidän ongelmamme, syy löytyy jostain muualta.

Case 1: viinaa kaadettiin kurkusta alas käytännössä väkipakolla ja sitten istutettiin auton rattiin.

Neljättätoista kertaa kuluvan vuoden aikana poliisin valvonnassa päihteiden vaikutuksen alaisena ajamisesta kiinnijäänyt Reiska (nimi muutettu) syyttää tilanteesta valtion alkoholipolitiikkaa ja oluen halpaa hintaa ja helppoa saatavuutta. Tälläkertaa kumara oli vetäisty Nesteen lasinpesuaineella ja alla ollut luvatta käyttöönotettu auto taas oli liian helppo kännisenkin varastaa ja syyttävä sormi kiinnijäämisestä osoittaakin osaltaan autotehtaan suuntaan. Reiska saa tukea väitteilleen sosiaalityöntekijä Hellä Sydämeltä, joka ottaa täyden vastuun Reiskan kuntoutuksen epäonnistumisesta. “Jossainkohtaa olen virheen tehnyt, pitää perustaa kriisipaniikkikomitea tutkimaan koko järjestelmän toimivuutta” analysoi Sydän.

Case 2: sijoituskohde olikin laiton pyramidi

Eläkesäästönsä varmaan ja hyvätuottoiseen kohteeseen laittaneet Reetta ja Jaska kiroavat oman lähipankkinsa johtoa, KRP:tä ja naapurin Reinoa, kun sijoitetut rahat katosivat teille tietymättömille. “Mersulla ajoi esittelijä pihaan ja vilkutteli kultahammastaan, eihän noin hyvää tilaisuutta kertakaikkiaan voi jättää käyttämättä. Etenkin kun tuo Reinokin oli juuri uuden Tojotan sijoitusrahoillaan laittanut” kertoo Jaska. “Mitään syytä ei ollut epäillä toiminnan laittomuutta, vaikka kuitin kuittia ei rahoista saatu. Eiväthän pankitkaan käytä enää pankkikirjoja” huomauttaa Reetta. “Kyllä se syy on Suomen Pankissa ja kansainvälisessä yhteisössä” summaa vielä Jaska.

Case 3: Nigerian miehestä ei kuulunutkaan mitään

Kymppitonnin hyvää hyvyyttään Nigerian entisen keisarin pojanpojalle Manit Vekxille rahansiirtokustannuksiin laittanut Pepe syyttää puolestaan median sensaatiohakuisuutta, jonka täytyi paljastaa suunnitelmat ja saattaa Vekx hengenvaaralliseen tilanteeseen. “Toivottavasti mies on kunnossa, niin mukava ja reilu tyyppi kun on. Varmasti nämä täällä julkaistut artikkelit ovat kantautuneet Nigeriaankin noiden rosvojen ja bandiittien korviin ja nyt Vekx on joutunut painumaan maan alle. Toivottavasti ei sentään kirjaimellisesti” tilittää Pepe. “Hetkeäkään en ole epäillyt, ettenkö rahojani vielä saisi takaisin” hän päättää.

Case 4: tonttikaupassa kusetettiin

Ilpo ja Raija ostivat hyvässä uskossa tontin eräältä kierolta liikemieheltä. “Heti tontin rajan takana on ampumarata ja siitähän irtoaa ihan helvetillinen pauke” avautuu Raija. “Kyllähän me siitä radasta tiedettiin, mutta ei me mitenkään voitu aavistaa, että sieltä meteliä kuuluu” säestää Ilpo. “Rakennusvaiheessa luultiin, että naulaimet ne naapurin tontilla paukkuvat, mutta karu totuus valkeni liian myöhään. Koirakin pelkää ja kissa on ihan hermoheikko” kertoo Raija kyynel silmässään. “Kyllä se on saatana niin, että tuo rata muuten suljetaan” toteaa Ilpo ja kirjoittaa jo sadatta mielipidekirjoitustaan paikallislehden yleisönosastolle.

Case 5: tonttikaupassa kusetettiin, osa 2

Jorman ja Åken yhteinen koti rakennettiin taas kaatopaikan laidalle, kas kun tonttimaa oli kovin huokeaa. “Fy fan, mikä lemu sieltä tulee kesäpäivisin” irvistää Jorma. “Jåå, ja låkit ja råtat åvat vallanneet kåkå takapihan” lirkuttaa Åke. “Ei tästä mitään tule, kun ei kukaan tätä ostakaan, vaikka kuinka ollaan tarjottu alle kaupungin hintatason” murehtii Jorma ja jatkaa “Perkele, jos saan syylliset selville, niin silloin on kirveelle töitä!”

Näitä traagisia kohtaloita olisi vielä tuhansittain ja ainoa lohtu näiden kaikkien keskeisille henkilöille on, että itse ei olisi voinut tehdä mitään toisin ja että oikeuksien puolesta tullaan taistelemaan loppuun asti.

Tags: ai kauheeta, isoveli, KVY, vastuu

Väärää informaatiota

Poliitikko kritisoi tehtyä päätöstä. Tässähän ei sinänsä ole mitään uutta, mutta tälläkertaa tilanteen tekee harvinaisemmaksi se, että päätös on ollut poliitikon oma.

Onneksi selityskin löytyy: “antoivat väärää tietoa, perkeleet”.

Voikohan olla mitenkään mahdollista, että virkamiehiltä on tullut päättäjille tarkoitushakuisesti valikoitua informaatiota joissain muissakin tapauksissa, aprikoi MBC.

Tags: mitä vittua, Oho

Vertailua

Tapaus 1:

Mies menee kuntosalille tekemään hauiksia ja penkkiä. Kellon lyödessä kaksitoista miehen on suoritettava uskonnolisia riittejä, koska hänen harjoittamansa Eeppinen Thoristis-Odinistinen Vasarauskonto (ETOVA) näin edellyttää. ”Kuole, kurja saatana!”, lausuu mies rukouksiaan paiskaten samalla lekansa pukuhuoneen seinästä läpi. Mies sytyttää pallogrillin, koska uskonto kieltää minkään muun kuin pallogrillissä mustaksi käristetyn villisian syömisen. Sitten mies ryöstää naisten pukuhuoneesta pari-kolme nuorta neitsyttä, sytyttää tulivaunut soutulaitteen tuleen, ja huutaa vittusaatanaa tavoitellen yhteyttä jumaluuteen. Taskussa miehellä on uhratun vasikan pää, ja takanaan Odinin tuki.

Poliisi vie miehen, vähemmistövaltuutettu lähtee Mallorcalle ja lehdet kirjoittavat Big Brotherista.

Tapaus 2:

Mies menee kuntosalille tekemään reiden lähentäjälihaksia ja pakaroita. Kellon lyödessä kaksitoista miehen on suoritettava uskonnollisia riittejä, koska hänen harjoittamansa uskonto, jonka nimeä ei saa lausua ääneen näin edellyttää. ”Jodllalallaliuuuuu!”, lausuu mies rukouksiaan kontaten samalla lattialla niin, ettei kukaan pääse suihkuun tai vessaan. Mies ryhtyy syömään kikherneitä ja pomeranssinlehtiä, koska hänen uskontonsa kieltää syömästä oikeaa ruokaa, kuten vaikkapa sikaa. Taskussa miehellä on pakka rasistikortteja, ja takanaan tiedostavan eliitin ja median tuki.

Poliisi vie kuntosalin omistajan, vähemmistövaltuutettu lähtee barrikadeille, lehdissä päivitellään kolme viikkoa rasistista syrjintää ja kuntosali poltetaan.

Tags: mitä vittua

Käsiasekuolemista

Aikaisemman kaiverruksen kommenttiosiossa toinen blogimme järjestön ulkopuolisista lukijoista nosti esille käsiaseiden osuuden kuolemansyistä maassamme. MBC:n tyypilliseen tapaan vasta-argumentointi avattiin vittuilulla, mutta aihe ansaitsee myös pidemmän ja syvällisemmän vastineen. Epäilemättä väitteen esittäjällä on jokin hienosti laadittu taulukko väitteensä tueksi, mutta mietitäänpäs hetki, mistä oikein voisi olla kysymys:

Onnettomuus

Maassamme olevien aseiden lukumäärän huomioiden onnettomuuksissa menehtyneitä on hyvin vähäinen joukko, ohjatuissa harjoittelu- ja kilpailuolosuhteissa suurinpiirtein pyöreä nolla, mikä on jo itsestäänselvä tavoitetilakin ja mihin pyritään uusien ampujien kouluttamisellakin. Tämä ei siis voi olla syynä mahdolliseen tilastomerkintään, eikä aseessa voi oikein olla tahattomasti patruunaa sitä puhdistettaessa.

Itsemurha

Tässä kohtaa pitää ymmärtää se, ettei se aseella itseltään hengen ottanut ole yhtään sen kuolleempi kuin hirttäytynyt, hukuttautunut, ranteensa avannut, katolta hypännyt, rekan alle ajanut, myrkkyä ottanut tai ylipäätään millä tahansa keinolla päivänsä päättänyt. Tekotavan ja -välineen jeesustelulla saadaan kyllä marttakerhon tee-illassa kohinaa aikaan, mutta mitään parannusta asianlaitaan taas ei. Tästäkin on hieno tilasto olemassa Australia-nimiseltä mantereelta, jossa paukuteltiin henkseleitä kun aseilla tehdyt itsemurhat vähenivät asekieltojen jälkeen. Vähemmälle huomiolle jäi se fakta, ettei itsemurhien kokonaismäärässä tapahtunut kuitenkaan muutosta.

Etnisen ryhmän toiminta

Eräs aikaisemmin ajattelukykyisenä analyytikkona pitämäni pitkän linjan poliitikko hämmästeli hiljattain sitä, että jos poliisin mukaan jokaisella tietyn vähemmistöryhmän edustajalla on ase, miksi niitä ei oteta pois. Hyvä kysymys, olen itse päässyt tutustumaan erään paikkakunnan kaduilta kerättyihin laitteisiin ja kyllä niitä vaan melkoisia määriä on, ei pelkästään ampuma-aseita, vaan myös erilaisia teräaseita ja astaloita. Oletetaanpas, että poliisi moisen urakan ottaisi tehtäväkseen; kuinkahan kauan menisi kun pääsisimme kansainvälisiin otsikoihin ihmisoikeuksia polkevana valtiona, jossa ilman erityistä syytä tarkastetaan vähemmistökansalaisia ja takavarikoidaan heiltä omaisuutta. Lisäksi pitää, ainakin yrittää muistaa, että epäily laittomasta aseesta ei riitä perusteeksi kotietsintään. Kuitenkin tilastoissa on lähiajoilta parikin merkintää vähemmistön (luvattomalla) aseella tekemästä veriteosta. Luvallisten ampumaharrastajien syytä, tottakai. No, seuraavaksi kuuluukin lukijoiden joukosta “Laittomat aseet ovat joskus olleet laillisia” perusteena sille, että laillisetkin pitäisi kerätä pois, oli omistaja minkä kansanryhmän edustaja tahansa. Oletteko sattuneet huomaamaan, että meillä on melko pitkän rajan takana yksi maailman suurimmista aseiden valmistajamaista? Luuleeko joku ihan oikeasti, ettei sieltä löydy lähdettä markkinoihin vastaamaan?

Sosiopaatin toiminta

Näitäkään ei voida sivuuttaa, onhan pari traagista esimerkkiä olemassa näistäkin. Jos joku suunnittelee vuosikausia nähdyn kaltaista iskua, ei aivan varmasti suunnitelma kaadu aseen puuttumiseen, vaan tekoväline vaihtuu esimerkiksi pommiin. Joka sekin on nähty. Oliko Gerdt:in teko suunniteltu, vai vahinko, ei muuta uhreja yhtään sen elävämmiksi, eikä tragediaa yhtään sen pienemmäksi. Viittaan kohtaan “itsemurha”; tekovälineen osuus lopputulokseen ei ole oleellinen, se että maassamme yksilöt kokevat niin suurta ahdistusta, että päätyvät moisiin tekoihin on ennemminkin se oikea tarkastelun kohde.

Humalassa toilailu

Suurimmassa osassa henkirikoksia ylipäätään on mukana alkoholi, kuten myös hukkumisonnettomuuksissa. Onko humalassa veneellä kiville ajanut ja useamman kuolonuhrin aikaansaanut yhtään sen syyttömämpi tai syyntakeettomampi kuin aseen kanssa sekoillut? Onko sepalus auki juhannuksena hukkunut yhtään sen elävämpi kuin itseään ampunut? Puhutaan, että jokainen aseen kanssa tapahtunut kuolema olisi turha, onko sitten oksennukseen tukehtuminen jotenkin tärkeämpi tai ylevämpi tapa lähteä? Entä rattijuopon kyydissä/vastaantulleessa autossa kuolleet?

Yhteenvedonomainen lopetus

Ihmisiä kuolee, jokainen yleensä kerran, jossainkohtaa ja jostain syystä, siitä ei päästä yli eikä ympäri. Lisäksi olemme jo kauan sitten saavuttaneet rajan yhteiskunnan puolelta tulevan holhoamisen tehoamiselle; sellaista jota lait ja asetukset eivät kiinnosta, ei voi niillä myöskään ohjata, voi ainoastaan hankaloittaa lakeja noudattavien elämää saavuttamatta enää sen enempää. Yrittämisen puutteesta ei voida päättäjiämme syyttää, lakien nikkarointi on saavuttanut jo sen kuuluisan parodiahorisontin ja mennyt jo hyvän matkaa ylikin. Ylemmän tason mikromanagerointi on kuitenkin turhaa, jos alemman tason ongelmat ovat hallitsemattomissa. Niiden hoitaminen onkin sitten pitkäaikaisempi, kovempi ja haasteellisempi juttu, eikä ollenkaan mediaseksikästä, saati edes tilastoilla mitattavissa. Siellä ne ratkaisun avaimet kuitenkin piilevät, jos oikeasti halutaan maailmaa parantaa.

Tags: ai kauheeta, argh, laki, politiikka, pyssyt

MBC:n vaaliopas

Vihreät, nuo poliittiset pikku tuuliviirit, ovat julkaisseet ehdokasoppaan jonka avulla rönsyilevät ja unohtuneet ideologiat yhdistettäisiin edustajamäärät saataisiin hillittömään, suorastaan ennennäkemättömään nousuun. No, jotainhan sielläkin on yritettävä kun vaalikarja kentän väki on tyrmistynyt puolueen toiminnasta nykyisessä hallituksessa ja hajaannuksen tila näyttää varmemmalta kuin koskaan.

Tekopirteiden ja ympäripyöreiden ohjeiden sijaan MBC julkaisee oman ehdokasoppaan, jota voivat vapaasti lainata mitkä tahansa puolueet ideologiaan katsomatta, olkaa hyvä:

• Avaa silmät ja katsele kerrankin ympärillesi. Ei haittaa, vaikka lähtisit vähän kauemmaksikin katselemaan, miltä siellä näyttää. Kannattaa jättää se ympärillä parveileva nyökyttelijäjoukko muodostamaan vaikka selkääntaputusrinkiä, niin samojen mantrojen hokeminen ei hämärrä kykyäsi nähdä asioita niinkuin ne oikeasti ovat.
• Unohda jo kauan sitten kuolleet ideologiat, ne kuolivat ihan syystä ja turha niitä on enää nykyaikana raahata perässään. Sormella osoittelijat ja naurajatkin vähenevät kummasti.
• Rahoitustahan kampanjat tarvitsevat, ilman sitä ei saada näyttävää kampanjaa aikaan. Muista kuitenkin rahaa ottaessasi, että ilmaista lounasta ei ole ja että lautataapelia on jälkikäteen hankala selittää taivaasta tippuneeksi ihmeeksi.
• Viimeiset vapaaehtoiset menivät talvella 39-40, joten se hännystelijäjoukko joka toimistollesi raahautuu, ei välttämättä ole ihan pyyteettä toiminnassa mukana. Selkäpuolelle pukua kannattaa varustaa jonkinsortin suojalevy sinne tulevien teräaseiden varalta.
• Vastaa suoraan kun kysytään, aina sillä ei saada parasta äänimäärää, muttet myöskään nolaa itseäsi esittämällä puolentunnin mitäänsisältämätöntä jargonia, joka tarkemmin analysoituna todistaa vain sen, ettet edes ymmärtänyt kysymystä. Muista, että puolueestasi riippuen potentiaalisten äänestäjiesi kyky ottaa tekstiä vastaan vaihtelee iskulauseista jopa pariin virkkeeseen.
• Edelliseen viitaten; myönnä myös rehellisesti, ettet tiedä kyseisestä aihepiiristä yhtään mitään ja lupaa ottaa asiasta selvää.
• Taas edelliseen viitaten; ota myös asiasta selvää, mutta ole tarkkana valitessasi lähdettä, mistä asiantuntemusta haet; uskottavuuttasi mitataan lähteesi perusteella ja tuohon ovatkin kompastuneet hyvin monet edustajat, etenkin viimeaikoina.
• Älä aliarvioi äänestäjiesi älykkyyttä ja mollaa heitä heittelemällä jo miljoonaan kertaan pohjaan argumentoituja teesejä, tämä on myös oiva keino tehdä poliittinen seppuku. Nykyisen median aikakautena teet vain itsestäsi pellen, mutta on toki myönnettävä, että moni pitää klovneista, onhan se nähtävissä nykyisen eduskunnan kokoonpanostakin.
• Kun nyt kuitenkin kaikesta huolimatta väsäät muodikkaan blogin, ole tarkkana mitä sinne raapustat ja muista, että “kerran netissä, aina netissä” pitää hyvin paikkaansa ja kerran housuun lörähtänyttä aivopierua ei saa imaistua takaisin, vaikka se kuinka hävettäisi jälkikäteen. Saatat jopa saada lähtemättömän maineen matematiikan taitojesi, totaalisen asiavirheiden toistamisen, maailmanvalloitussuunnitelmiesi tai päähän nousseen vallan paljastumisen takia. Kaljan tai parin jälkeen mieleentullut kuningasajatus kannattaa jättää drafteihin, kunnes sen voi aamulla vielä katsoa uudelleen.
• Fanaattisuus tuo joitain hajaääniä, yleensä sellaisesta porukasta johon tarkemmin tutustuttuasi et välttämättä halua tulla yhdistetyksi, joten ole tarkkana kiihkosi kanssa.
• Tilastot ovat kivoja, samasta taulukosta saa väännettyä omaa asiaa tukevan olit sitten puolesta tai vastaan. Ole kuitenkin tarkkana, etteivät jotkut kirotut internetin irvileuat pääse iskemään kimppuusi faktojen oltua taas mistä sattuu.
• Ennen vaaleja äänienhimossasi tulet kuitenkin luvanneesi poistaa työttömyyden, nälänhädän, sodat ja kaikki muut ihmiskunnan vitsaukset, joten niiden toteuttaminen tulee olla päätyösi. Vaikka hyvin pian tulet huomaamaan tehtävän mahdottomuuden, älä säikähdä; edustajanpalkkasi tulee juoksemaan seuraaviin vaaleihin asti ja pitämällä matalaa profiilia saatat päästä vielä jatkokaudellekin. Tuota hankaloittavat äänestäjien lisääntyvä kiinnostus tuloksista ja nykymedian pidentynyt muisti.
• Aloitteita ei kannata tehdä vain niiden tekemisen vuoksi, antaa vain sen Paavo Pesusienen olla niiden ulkopuolella, keskittymiskykyäsi tarvitaan ihan oikeidenkin ongelmien ratkomisessa.
• Vihollisen vihollinen ei välttämättä ole ystävä, senkin on historia osoittanut lukemattomia kertoja.

Jos noista neuvoista huolimatta pääset eduskuntaan, olet jo aika vahvoilla myös siellä pysymään ja jotain järkevääkin saamaan aikaiseksi, onnea matkaan.

Tags: EmPu, media, politiikka, suvaitsevaisuus, vastuu

Järki ja tunteet.

Ihminen ei aina toimi järkevästi.

Vakuutuksien ottaminen on karrikoiden vedonlyöntiä itseään vastaan. Jos ei satu olemaan onnettomuusherkkä ihminen tai tunari, ylimääräisiä vakuutuksia ei juuri kannata ottaa. Tämän takia esimerkiksi autovuokraamojen “maksa 40% lisää vuokraa niin omavastuu pienenee murto-osaan” -sopimukset kannattaa yleensä sivuuttaa. Jos vakuutuksella säästää noin 300 rahayksikköä riskin aktualisoituessa ja vakuutus maksaa 10 yksikköä päivässä, tupakkiaskin kanteen laskee aika nopeasti että vakuutus ei kannata jos kykenee ajamaan keskimäärin yli kuukauden tunaroimatta.

Vaikka tuon kuinka ymmärtää, niin kyllähän se 400 puntaa lommosta silti suoraan sanoen vituttaa. Ei väliä vaikka ajanut vuokrakiesillä yli kuukauden verran. Sillä olisi sentään saanut vaikkapa laatikollisen viskiä, (käytetyn) lelun tai selkärepullisen ammuksia jo kaapissa oleviin leluihin.

Perkele.

–
-Iceman

Vaarallinen tilasto

Meillä on ongelma.

Viimeaikainen raivokas työskentely yleisen järjestyksen- ja turvallisuudentunnun puolesta on vaarassa valua hiekkaan. Syynä on tilastokeskuksen julkaisema kuolemansyytaulukko, jonka mukaan henkirikoksien kehitys on varsin huolestuttavaa.

“Kyllähän tämä on ihan merkittävä uhka,” kertoo MBC:n haastattelema Totuuden ministeriön vanhempi huolestuja Eemeli Ikipelko. “Jos henkirikokset vähenevät samaan malliin, emme voi enää pitää Suomea erityisen vaarallisena maana. Tällöin on merkittävästi vaikeampaa saada läpi turvallisuutta parantavia vuosittaisia peräsuolentähystyksiä muutoksia ja kansalaisten turvallisuus heikkenee huomattavasti. Kadut värjääntyvät verestä, sanokaa minun sanoneen.”

Ratkaisuksi ehdotetaan erityistä EVM-kerrointa (Euroopan väkivaltaisin maa) henkirikostilastointiin, jotta trendi saadaan nousevaksi. Lisäksi korjaamattoman tilaston julkaisu voitaiisin kriminalisoida, sillä sananvapauteen kuuluu myös vastuu.

“Ja kaikki äidin pikku lähdekriitikot voivat sitten kritisoida tilastokeskuksen sivuja osoitteessa http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/ter/ksyyt/ksyyt_fi.asp“, huomauttaa joku fasisti, jonka juttuja nyt ei muutenkaan kannata ottaa todesta.

Tags: henkirikokset, mekuollaan, tilastot